Korsmanin talo

Korsmanin talon eteläpäädyssä on kahden kamarin ja keittiön suuruinen asunto, joka on sisustettu kuvitteellisen kaksilapsisen Korsmanin perheen kodiksi vuonna 1951. Korsmanin perheen tarina perustuu sekä Toivon tontilla että muualla V ja myös VI osassa sotien jälkeen asuneiden porilaisten haastatteluihin, joiden perusteella Satakunnan Museon henkilökunta on suunnitellut perheen tarinan. Oikeasti Korsman-niminen perhe on asunut talossa vuosina 1896 -1917.

Korsmaneilla vierailtaessa kaikkiin esineisiin saa koskea.

Korsmanit

Korsmanin talossa ”asuu”  perhe Korsman vuonna 1951. Isä Olavi Emil on syntynyt vuonna 1921. Sodasta palattuaan Olavi tutustui tulevaan vaimoonsa, vuonna 1926 syntyneeseen Kaarina Mariaan, jonka kanssa hän meni vihille 1946. Perheessä on kaksi lasta, vuonna 1947 syntynyt Tuula Maria ja vuonna 1950 syntynyt Pentti Olavi. Olavi on poliisi, Kaarina on kotona. 

Nuoripari sai ensiasunnokseen alivuokralaishuoneen, mutta perheen kasvaessa oli löydettävä isompi vuokra-asunto.  Useita Olavin poliisi-tovereita asui vuokralla poliisilaitoksen lähellä V osassa poliisinleski Fiina Aallon omistamissa rakennuksissa Varvinkadun ja Steinheilinkadun kulmassa.  Sieltä, Varvinkadun puoleisesta talosta saivat Korsmanit vuokrattua tilavan kahden kamarin ja keittiön asuntonsa.
 
Asunnon isoin kamari on perheen parempi huone, siellä on hienommat huonekalut, tauluja seinillä ja koriste-esineitä sekä radio, josta voidaan torstaisin kuunnella Markus-sedän lastentuntia tai Lauantain toivottuja. Kamaria käytetään lähinnä pyhisin ja kun tulee vieraita. Äidin ompelukone on kuitenkin kamarissa, ikkunan edessä, sillä muualla ei sille ole tilaa.

Makuukamarissa on vanhempien heteka ja peilipiironki sekä pikku-Pentin pinnasänky. Tuula joutui Pentin synnyttyä nukkumaan keittiöön sukulaisilta perittyyn vanhaan tuolisänkyyn.
 
Perheen arki pyörii keittiössä. Klapit haetaan alustasta, vesi kaivolta, perunat, silakat ja puolukat kellarista, mutta maito säilyy viileänä vuodenaikana kuistin kylmäkonttuurissa. On pula-aika ja kahvi on kortilla, mutta Korsmanit ovat saaneet Amerikanpaketista aitoa raakakahvia, joka on paahdettava hellalla prännärillä. Sen jälkeen kahvi jauhetaan kahvimyllyllä. Kahvikupit ovat siististi kaapissa odottamassa vieraita.

Korsmanin talo on suunniteltu tunnelmalliseksi aikamatkaksi nykylasten isovanhempien lapsuuden Poriin. Koulujen lukuvuoden aikana sitä käytetään ennen kaikkea kulttuuriperintöopetuksen esikouluikäisistä aikuisopiskelijoihin saakka. Käynnit on suunniteltu eri ikäryhmien mukaan, joten kun pienimmät koululaiset hakevat klapeja alustasta, jauhavat kahvia kahvimyllyllä ja syövät pullamossoa, koostuu yläkoululaisten ja sitä vanhempien vierailu pääasiassa sanallisesta opastuksesta. Korsmanin talo on avoinna myös yleisölle tiettyinä toimintapäivinä, kesällä sekä sopimuksen mukaan.

Esikoululaisten Klapit ja konttuuri -opastuksella saa maistaa pula-ajan herkkua pullamossoa. Kuva: Tiina Majuri, Satakunnan Museo.