SAVESTA JA SAVELLA. Polttamaton savi perinteisessä rakentamisessa

Rakentamisessa on perinteisesti aina käytetty niitä materiaaleja, joita on ollut saatavilla. Oksia, tikkuja, riukuja tms. on muurattu saven kanssa tuulenpitäviksi seiniksi jo esihistoriallisella ajalla.

Hirsirunkoisten rakennusten yleistymisen myötä savea alettiin käyttää hirsiseinien tiivistykseen. Savilaastilla voitiin täyttää vain hirsien välinen sauma tai rapata koko seinä. Savirappausta on käytetty sekä seinien sisä- että ulkopuolella.

Kokonaan savesta tehtyjä massiivisavirakennuksia alettiin meillä propagoida 1700-luvun lopulla sekä paloturvallisuuden parantamiseksi että metsien säästämiseksi. Isoimmat ja näyttävimmät rakennukset on tehty kartanoihin, ruukkeihin yms. Suomessa on jäljellä parisen sataa massiivisavirakennusta. Niistä vanhimmat ovat 1700-luvulta, nuorimmat 1950-luvulta.

Rakennuksia on tehty myös polttamattomista saviharkoista ja -tiilistä. Pölkyistä, vanhoista hirrenpätkistä yms. on saven avulla alettu muurata rakennuksia viimeistään 1800-luvun alkupuolella. Pölkyistä muurattaessa seinän vahvuus on sama kuin pölkyn pituus.

Sahateollisuuden kehittyessä 1800-luvun loppupuolelta alkaen yhä useampi talo rakennettiin sahatavarasta. Kun puutavara sahattiin myyntiä varten tiettyyn mittaan, jäi ylijäämäksi eripituisia lankunpätkiä. Ne voitiin hyödyntää muuraamalla tiiliseinän tapaan, käyttäen laastina savilaastia.

SAVESTA JA SAVELLA. Polttamaton savi perinteisessä rakentamisessa -näyttely esittelee saven käyttöä perinteisessä rakentamisessa. Näyttely koostuu 14 kankaisesta, 80 x 200 cm suuruisesta kuva- ja tekstibanderollista. Näyttelyn vuokra 200 € / 3 kk.

Kyselyt ja varaukset:

Rakennuskulttuuritalo Toivo: 02 621 1051
toivo@pori.