Korsmanin talo

Korsmanin talon pohjoispäädyn paikkeilla on sijannut nykyistä taloa pienempi asuinrakennus viimeistään vuonna 1859, mutta se ilmeisesti purettiin, kun nykyinen talo rakennettiin. Varmaa rakennusvuotta ei tiedetä, mutta se on mahdollisesti vuosi 1874,  joka vuosiluku on kaiverrettu talon seinähirteen.

Vuonna 1896 tontin pohjoispuoliskon osti Turusta takaisin kotikaupunkiinsa muuttanut konemestari Konstantin Korsman, joka muutti taloon asumaan vaimonsa Idan ja poikansa Erikin sekä vaimon täysi-ikäisen Sigrid-tyttären kanssa. Korsmanin ostama talo oli matala ja vaatimaton, joten heti kaupanteon jälkeen aloitettiin perusteelliset korjaukset. Talo jaettiin kahdeksi asunnoksi. Taloa korotettiin, vesikaton aikaisempi tuohieristeinen lautakatto korvattiin asfalttihuovalla, ikkunoita suurennettiin, rakennus lautavuorattiin ja maalattiin öljymaalilla sekä varustettiin kahdella kuistilla ja niiden väliin rakennetulla katetulla verannalla. Taloon hankittiin myös uudet kaakeliuunit joka huoneeseen ja molempiin keittiöihin liedet, joissa oli rautahella ja paistouuni. Huoneiden väliin hankittiin täysranskalaiset peiliovet. Talon pohjoispäädyn ison kamarin pinkopahvikattoon maalautettiin jopa ajanmukainen kattomaalaus.

Korsmanit asuivat aikakauteen nähden väljästi, sillä joinakin vuosina talossa ei ollut lainkaan vuokralaisia. Korsmanin perheen ainoa poika kuoli 23-vuotiaana vuonna 1909 ja vaimo Ida seuraavana vuonna. Yksin jäänyt Konstantin Korsman solmi uuden avioliiton 66-vuotiaana itseään 25 vuotta nuoremman Emma Nordlundin kanssa. Korsman myi talonsa  vuonna 1917 tontin eteläpuoliskon omistajalle Karl Aallolle ja muutti toisaalle V osaan. Konstantin Korsman kuoli vuonna 1924 77-vuotiaana.

Ilmeisesti 1920-luvulla rakennuksen kuistien välissä ollut katettu veranta rakennettiin umpinaiseksi ja liitettiin osaksi talon molempien asuntojen keittiöitä.  

1980-luvulla talo oli jäänyt tyhjilleen ja kylmilleen. Talven 1985 pakkasilla vesijohto halkesi ja vettä valui ilmeisesti päiväkausia keittiön lattialle ja kuistin portaita ulos. Vesi jäätyi pahimmillaan lähes metrin kerrokseksi. Sulamisvedet aiheuttivat pahoja vaurioita alapohjaan ja alimpiin hirsiin. 1990-luvun alussa kuistit olivat romahtamaisillaan.

Ensimmäiset, ns. hätäapukunnostustyöt tehtiin Porin kaupungin toimesta vuonna 1992, jolloin vesikatto, lahot lattiarakenteet ja alimmat hirret uusittiin sekä korjattiin lattioita ja muurattiin uudet tulisijat. Rakennuksen eteläpään kahden huoneen ja keittiön asunto kunnostettiin ja sisustettiin porilaisperheen kodiksi vuonna 1951 eli nk. Korsmanin taloksi. Rakennuksen pohjoispäädyn eteiskeittiön, kamarin ja salin asunto kunnostettiin 1890-luvun asuun näyttely- yms. käyttöön.