Vanhat rakennukset ja korjausneuvonta

Satakunnan Museon korjausrakentamiskeskus, Rakennuskulttuuritalo Toivo  neuvoo vanhojen rakennusten kunnostuksessa. Toivosta voi kysyä korjausneuvoja sekä vierailemalla Toivossa, puhelimitse että sähköpostitse. Lisäksi on mahdollista tilata korjausneuvontakäynti korjauskohteeseen.

Toivossa korjausneuvontaa on tarjolla lähes aina avoinnaoloaikoina. Kannattaa kuitenkin soittaa tai laittaa sähköpostia, mikäli haluaa varmistua, että korjausneuvontaa on juuri sillä hetkellä saatavilla. Mukaan kannattaa ottaa valokuvia tai piirustuksia. Lokakuusta huhtikuuhun Toivossa järjestetään kerran kuukaudessa korjausrakentamiseen liittyvä keskiviikkoillan alustus. Tulevat alustukset löytyvät Tapahtumat-sivulta.

Toivon korjausnäyttelyssä on näkyvillä talon kunnostuksen eri vaiheita ja kunnostuksessa käytettyjä materiaaleja. Toivon tiedostoista saa lisätietoja eri materiaaleista ja niiden välittäjistä, perinteisen rakentamisen taitajista sekä yksityiskohtaisia työohjeita. Toivon käsikirjastossa on hyvä valikoima vanhaa ja uutta rakentamiseen ja korjaamiseen liittyvää kirjallisuutta. Vanhimmat kirjat ovat painettu jo 1800-luvun alussa ja kirjauutuuksia hankitaan koko ajan. Käsikirjaston kirjoihin voi tutustua Toivossa ja suurimman osan kirjoista saa myös viikon kotilainaksi. Toivolla on myös oma verstas, jota käytetään lähinnä omiin tarpeisiin, mutta sitä käytetään tarvittaessa myös opetustilana.

Paras ja halvin korjaus on tehdä vain tarpeellinen

Toivossa neuvotaan korjaajia kunnostamaan talojaan niin, että niiden pitkän iän todistama hyvä laatu, arvo ja ominaisluonne säilyvät. Mutta jotta rakennukset säilyvät, tulee nykyaikaisten ihmisten haluta niitä käyttää, joten vanhaan taloon tulee saada nykyaikaiset mukavuudet tai voida parantaa lämpötaloutta. Toivossa neuvotaan, mikä on tarpeellista, mikä välttämätöntä, mutta myös mikä on turhaa, mikä haitallista vanhoille taloille.

Merikarvia, Ylikylä, asuinrakennus ennen ulkomaalausta vuonna 2005. Kuva Kalle Virtanen, Rakennuskulttuuritalo Toivo

Vanha rakennus ei voi olla väärin tai huonosti rakennettu, jos se on säilynyt nykypäivään. Seinät ja nurkat voivat olla hieman vinoja ja talossa voi olla epäkäytännöllisiäkin yksityiskohtia, mutta juuri pitkän historian aikana syntyneistä elämän jäljistä ja monista pienistä yksityiskohdista syntyy aito tunnelma. Vanhaan rakennukseen kannattaakin ensin tutustua kunnolla ja jos mahdollista, asua vuosi ennen kunnostustöihin ryhtymistä, ja vasta sen jälkeen korjata se, mikä on tarpeen, ei kaikkea eikä varsinkaan varmuuden vuoksi. Jos kaikki pinnat ja ikkunat uusitaan, seiniä puretaan tai siirretään, ei kyseessä ole enää vanhan korjaaminen vaan uudelleen rakentaminen. Uusimalla korjaaminen tulee myös kalliiksi. Suuria muutoksia suunnitellessa kannattaa ennemmin rakentaa uusi talo – jonnekin muualle.

Merikarvia, Ylikylä, asuinrakennus ulkomaalauksen jälkeen vuonna 2009. Kuva Kalle Virtanen, Rakennuskulttuuritalo Toivo

Ennen talot rakennettiin kestämään ja helpoiksi kunnostaa, korjata ja paikata. Vanha hirsitalo on myös mukava ja lämmin, jos se on kunnolla tiivistetty. Lisäeristystä tarvitaan harvoin. Yleensä vain yläpohjan lisäeristäminen kannattaa.

Vanhan talon tunnelma syntyy aidoista materiaaleista ja elämää nähneistä yksityiskohdista. Tunnelman säilyttäminen ei ole este tämän päivän asumistarpeiden tyydyttämiselle. Vanhassakin talossa saa olla moderni keittiö ja kylpyhuone. Vanhojen rakennusten säilymisen ehtona on, että nykyaikaiset ihmiset voivat ja haluavat niissä asua. Asumiskelpoisuuden parantamiseksi pitää vanhaankin taloon saada nykyaikaiset mukavuudet sisävessoineen, kylpyhuoneineen, keittiöineen ja nettiyhteyksineen. Vanhassa talossa ei myöskään tarvitse palella, mutta talon lämpimyyden parantamiseksi ei tarvita uusia ikkunoita tai paksuja eristekerroksia seiniin.